• lookbook,  my style

    So long as you live in the past, you’ll never find your future

    Hyvää huomenta. Kello on nyt 5:24 ja heräsin jo kaksi tuntia sitten. Kaikki valot päällä, farkut jalassa, sohvalta. Eilinen oli kaikinpuolin jotenkin niin surkea päivä, että en yhtään edes jaksa ihmetellä tätä hurjaa saavutustani. Nukahdin jo ennen kuin ulkona oli pimeää. Onneksi tänään on kuitenkin jo torstai, yleensä viikon paras päivä, ja pian koko viikkokin on jo ohi.

    Ensimmäistä kertaa ikuisuuksiin odotan arkipäivien kuluvan nopeasti, sillä tämä viikko on ollut jotenkin paljon raskaampi kuin yksikään muu kaltaisensa ikuisuuksiin. Linnut lauloivat pimeässä yössä jo puoli neljän aikoihin, ja olo oli edelleen hieman surullinen. Ehkä me tästä noustaan vielä kohti valoisampaa mieltä päivän kuluessa kohti päätöstään.

    Hyvää aamua ja virkeämpää mieltä. Nähdään taas.

  • my life,  tallinna,  travelling

    TALLINNAN VINKKI: PIRITA KLOOSTER

    Harvemmin pääsee syömään aamupalaa suoraan buffetista, joten viimeiset pari kertaa Tallinnaan suunnatessa on aamun aloittaminen ollut oikein luksusta. Käytiin myös ensimmäistä kertaa Balti Jaama Turgissa ja uskoisin tämän paikan olevan jokaisen tulevankin reissun yksi pääkohteista. Rakastan kirppareita ja vanhoja esineitä ja näiden lisäksi tuolla huokui myöskin hieman tavallisesta poikkeavampi neuvostoaikainen tunnelma.

    Voisin tähän väliin mainita sen, että viimeisimmällä Lontoon reissulla kaverini katsoessa vaatteita Brick Lanen vintage marketilla, minä tuijottelin yläilmoissa roikkuvia näätäeläimiä. Kuolleita tietenkin. Tästä saa hieman osviittaa siihen, mikä mua vetää yleensä puoleensa niiden vaatteiden räpläämisen sijaan..

    Boheem kohvik Kalamajassa oli aivan ihana pysähtymishetki kahvin merkeissä. Ihan kuin olisi astunut jonkun vanhan ihmisen viihtyisään kotiin menneiltä vuosikymmeniltä ♥.

    Kun oltiin pikkuveljeni kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä Tallinnassa alle kaksi vuotta sitten, oli reissumme pääkohde ratikan päätepysäkillä sijaitseva Kopli. Merenrannassa olevat autiotalot olivat parasta antia reissulle. Ja niin ne olivat tällä viimeisimmälläkin kerralla, joskin se taisi olla yksiä viime hetkiä viettää rauhallista lauantai aamupäivää kauan sitten hylättyjä taloja tutkiskellen.

    Ja asia, joka oli reissussa täysin uutta, oli pieni seikkailu Piritan luostarin raunioille. Noin viidentoista minuutin päässä Tallinnan keskustasta olevat rauniot olivat maagiset. Luostari oli iso ja aikuiselta sisäänpääsy maksoi euron tai kaksi. Bussilla pääsi virukeskuksen luota suoraan luostarin “ovien” eteen.

    En tiedä huomaako kukaan, mutta mua kiehtoo kaikki vanha, ränsistynyt ja rikkinäinen. Ehkä siksi mun reissuilta puuttuukin kaikki moderni rakentaminen ja tylsät ostoskeskukset. Sen sijaan rakastan käydä kaikissa kotimuseoissa, joiden sisustus ja arkkitehtuuri yltävät monien vuosien taakse. Piritan luostarin rauniot ovat myös näkemisen arvoinen kohde. Varsinkin, jos haluaa Tallinnan reissuilta jotain uutta perinteisen vanhan kaupungin kaduilla haahuilun sijaan. Ja jos kaikki muu on nähty jo sen sata kertaa.

    Ja koska mieltymyksiltäni olisin voinut syntyä suoraan kauhuelokuvaan, olin haltioissani pienestä hautausmaasta sen kyljessä. Erityisesti Englannissa hautausmaat ovat aivan mielettömiä, joskin hivenen aavemaisia yksin hautojen seassa kävellessä. Ja niiden korppien seisoessa hiljaa hautakivien päällä.

    Ehkä näemme ensi syksynä taas uudestaan samantyyppisissä merkeissä, Tallinna. Tai ehkä jopa jo kesällä? Ehkä tästä tulee mun ja mun pikkuveljen jokavuotinen perinne, onhan meillä kuitenkin jo se kaksi kertaa takana. Itse lähden tosin käymään hieman pikaisemmalla päiväristeilyllä jo ensi viikolla, mutta se ei tule olemaan sama asia.

     

    -TALLINNA SYYSKUU 2018 

  • lookbook,  my style,  thoughts

    THERE IS ALWAYS A CRISIS. PERHAPS YOU SHOULD CONSIDER LIVING YOUR LIFE DURING THEM. OTHERWISE, YOU MIGHT MISS IT

    Tämä viikko on mennyt taas hurjaa vauhtia eteenpäin. Nyt ollaan jo arkipäivien parhaimmassa päivässä, torstaissa. En tiedä mikä siitä tekee parhaimman, koska se ei ole ainakaan se, että viikonloppu on (jälleen kerran) jo melkein kolkuttamassa oven takana. Satun nimittäin olemaan viikonloppuahdistujien kruunaamaton prinsessa.

    Tiedätte varmaan sen, että on ihanaa herätä aamuisin rauhallisessa olotilassa. Olotilassa, joka ei kiirehdi yhtään mihinkään. Saa syödä rauhassa aamupalaa lukien kirjaa, eikä kello huuda toisen korvan vieressä juoksemaan kotiovesta ulos ja töihin. Mutta samalla ne on niitä hetkiä kun olisi ainoa mahdollisuus yrittää olla sosiaalinen ja nähdä kavereitakin joskus. Illalla tekisi mieli mennä istumaan kylmä kalja naaman edessä hyvään seuraan, mutta seuraavan päivän paha ahdistus kirkuu valitsemaan toisin. Olen syvästi kateellinen ihmisille, jotka eivät kärsi sen kummempia krapuloita. Itse olen jo monta kertaa todistanut sen, että se on ihan sama juoko kaksi kaljaa vai kymmenen plus puoli pulloa vodkaa, sillä olotila on aivan yhtä helvetistä valinnoista riippumatta. Ja se krapula kestää viikon.

    Ja koska rakastan viettää arkipäiväni yksin, ei oikeastaan jää paljon valinnanvaraa. Siinä vaiheessa kun on kaksikin viikkoa ilman yhtäkään sosiaalista kontaktia, nousee kynnys aika korkealle. Olen huomannut itsessäni sen, että puhekyky katoaa enkä keksi mitään sanottavaa. En keksi muutenkaan, mutta silloin se tilanne pahenee kuitenkin aivan älyttömästi.

    Koska mulla ei oikeastaan ole mitään asiaa ikinä yhtään kenellekkään. Niin karulta kuin se kuulostaakin, niin elämäni parani huomattavasti kun tuossa joitakin aikoja sitten ymmärsin sen. En pysty edes väkisin keksimään mitään puhuttavaa, kun pääkoppa vain tikittää kuin tyhjä sekuntikello ilman tuulen havinaakaan. Siksi on lottovoitto omistaa sellaisia ystäviä, jotka hoitavat sen puhumisen sun puolesta, eikä niitä edes haittaa se. Kiitos teille siitä.

    Jotkin asiat vaativat enemmän aikaa kuin toiset, ja kaikki eivät ole syntyneet tekemään ryhmätöitä. Mä vaadin omaa tilaa ja vapautta, mutta rakastan kuitenkin toisten ihmistenkin seuraa.

    Viettäkää ihana helmikuun viimeinen päivä ♥