Mun viime viikonloppu oli vähän eri luokkaa kuin yleensä. Normaalisti vietän sen krapulassa tai jossain muualla päin suomea rauhoittumassa. Nyt olin koko viikonlopun töissä ja leikin kuoleman väsyneenä verellä. Edelleen mietin aina silloin tällöin ikkunalaudalla istuessa että pidetäänköhän mua sinä pimahtaneena naapurina josta supistaan yhteisissä illanvietoissa. Muistan vieläkin vuosien takaisen päätöstyöni. Kuvasin raamatussa ollutta karua raiskaustarinaa julkisella paikalla pusikossa reidet verta vuotaen. Ihan kenen tahansa nähtävillä. Ja aika moni näkikin. Ja aika monen ilmettä en pystynyt edes tulkitsemaan. Ei varmaan mikään normaalein näky koiran kanssa lenkillä oltaessa.
Mun kaveri tuli yksi kerta siihen tulokseen, että oon ihan saatanan outo ja alan pikkuhiljaa kallistumaan siihen suuntaan itsekin. Ihanaa tiistai-iltaa!