lookbook,  my life,  my style,  thoughts

MIKÄ HUHTIKUUSSA OLI PARASTA?

 

 

Ei mikään.

 

Hetki: 

Varmasti suurin osa aamun kahdesta ensimmäisestä tunnista. Ne jokaiset päivät, jolloin uusi alku tuntui ilmassa (mutta joka painui syvälle luovutuksen suohon ennen kuin alkoikaan).

Kauneusjuttu:

Kai ne mun jo edesmenneet pirtsakat pääsiäiskynnet! Keltaista ja mustavalkoista polka dot -kuviota. Sellaiset söpöt kynnet, jotka ei varsinaisesti sovi mun negatiiviseen luonteeseen.

Ruoka:

Vastaan tankoparsan parmesaanilla ja valkosipulioliiviöljyllä sekä pekonilla ja ruohosipulilla maustetun leivän. Niitä tuli syötyä ehkä eniten.

Asuste:

Baskeri vuodesta toiseen ja vuodenajasta riippumatta.

Hankinta:

Elämäni ensimmäiset viherkasvit! Löytyy viirivehkaa, limoviikunaa, kultapalmua, anopinkieltä, murattia ja mun henkilökohtaista lempparia tuonenkieloa.

Piristys:

??

Biisi:

Evakon laulu. Siitä hetkestä lähtien kun kuulin sen ensimmäistä kertaa Toni Wirtasen ja vaimonsa esittämänä, on se pitänyt kirkkaasti ykkössijaa. Itken joka kerta. Ja vastaan tämän, koska en oikeastaan kuuntele kovinkaan paljoa musiikkia, joten hyvin harvoin on mitään sen hetken parhainta laulua tiedossa.

 

Sarja:

Rahapaja ehdottomasti. Toinen katsomani sarja oli nimittäin OUAT kolmatta kertaa (miinus ensimmäinen ja viimeinen tuotantokausi koska niissä ei ole tiettyä hahmoa…).

Vaate:

En ikinä uskonut, että musta tulee ihminen joka vastaa urheiluleggingsit (ilman sitä urheilua) ja collegepaidan.

Instagram-tili:

En oikeastaan etsi ikinä mitään uutta. Lähes ainoa asia mitä teen instagramissa on ihmisten storyjen katsominen läpi ja siinä se. Jos on pakko sanoa joku niin hiddenscotland, mutta se ei ole vain huhtikuun juttu.

Löytö:

Potterless -podcast!!!

Kirja:

Ainoa minkä luin oli Harry Potter ja Liekehtivä pikari. Kesken mulla on luonnollisesti Feeniksin kilta sekä Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe.

Ulkoilupaikka:

Taisin käydä vain vallilanlaaksossa (?) kävelemässä. Siellä missä on siirtolapuutarhat ja kumpulan kasvitieteellinen puutarha. Vietin yhden päivän, jolloin olin turistina omassa kaupunginosassani. Olen asunut täällä kuusi vuotta, kävin ensimmäistä kertaa. Ihmettelin kaikenlaisia uusien elämien alkuja ja liian lämmintä ilmaa. Otin myös kameran mukaan, mutta kuvasin vain likaista ojaa ja karuja ryteikköjä.

Paras juttu:

Huhtikuussa ei ollut mitään hyvää. Voin jo nyt sanoa, että koko vuoden surkein kuukausi. Joten vastaan huonekasvit.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *